„Abbé Franz Stock – se ei ole nimi – se on ohjelma!“ Nuntius Roncalli, myöhemmin paavi Johannes XXIII, sanoi tämän 28. helmikuuta 1948.

Franz Stock syntyi Arnsbergissä / Neheimissa (Westfalenissa) vuonna 1904. Häneen vaikuttivat voimakkaasti vuosien 1914/1918 sota ja sitä seurannut aika poliittisine ja taloudellisine myllerryksineen. Uskonnollisen kutsumuksensa ohella hän päätti työskennellä kansainvälisen yhteisymmärryksen puolesta, erityisesti saksalaisten ja ranskalaisten nuorten välillä. Opiskeltuaan Ranskassa ja matkustettuaan ranskankielisille alueille hänet nimitettiin Pariisin saksankielisen yhteisön pastoriksi vuonna 1934, missä hän jatkoi vuonna 1940 sodan puhkeamisen aiheuttaman lyhyen tauon jälkeen.

Hän teki historiaa miehityksen aikana Pariisin vankiloiden ja Mont Valérien teloituspaikan pastorina.

Ranskalaiset antoivat hänelle nimityksen „L’Aumônier de l’enfer – Helvetin pastori“ ja „L’Archange en enfer – Arkkienkeli helvetissä“. Hän lievitti sanoinkuvaamatonta kurjuutta, auttoi yli tuhatta tuomittua valmistautumaan kuolemaansa ja oli heidän kanssaan aina teloituspaikalle asti.

Tämän jo ennestään raskaan ja tuskallisen toiminnan lisäksi hän välitti salaa viestejä vankien omaisille ja mahdollisuuksien mukaan varoitti vastarintaliikkeen taistelijoita heitä uhkaavista vaaroista. Monet vastarintaliikkeen taistelijat, kuten Edmond Michelet, Jean de Pange, Robert d’Harcourt, Gabriel Péri ja Honoré d’Estiennes d’Orves pitivät häntä suuressa arvossa. Ranskalaisten vastarinnasta Saksan miehitysjoukkoja vastaan muistuttavan „Mémorial de la France Combattanten“ edessä on aukio, joka on nykyään nimetty Franz Stockin mukaan.

Vuonna 1945, kun hänen terveytensä oli kärsinyt vakavasti sotavuosista ja hän olisi voinut palata kotiin, hän otti vastaan uuden tehtävän: perustaa ja johtaa Chartresin lähellä sijaitsevan Le Coudrayn sotavankileirillä erikoisseminaaria, jossa saksankielisiä pappeja ja seminaristeja tuotiin yhteen. Näin syntyi „piikkilankaseminaari“, jossa vuosina 1945-1947 noin 1000 nuorta valmisteltiin tuleviin tehtäviinsä uudessa Euroopassa.

Franz Stock – edelleen sotavanki – kuoli yllättäen vuonna 1948 uupumukseen pariisilaisessa sairaalassa. Hänet haudattiin alun perin Thiaisin hautausmaalle Pariisiin. Ensimmäinen julkinen Franz Stockin muistotilaisuus pidettiin vuonna 1949 Pariisissa Saint-Louis des Invalidesin katedraalissa, joka on Ranskan armeijan roomalaiskatolisen hiippakunnan piispankirkko. Tätä ennen ei yhtäkään saksalaista ollut siellä kunnioitettu. Hänen tuli olla ensimmäinen.

15./16. kesäkuuta 1963 hänen jäännöksensä siirrettiin Chartresiin.

Todennäköisesti harvat muut ranskalaiset tai saksalaiset persoonallisuudet ovat asettaneet älykkyytensä, syvän inhimillisyytensä ja rohkeutensa sellaisen asian palvelukseen, joka – tuolloin – vaikutti lähes toivottomalta, nimittäin ranskalais-saksalaisen ymmärryksen ja kestävän sovinnon hyväksi. Franz Stock oli enemmän kuin aloitteentekijä, hänestä on tullut uraauurtava symboli, eivätkä sellaiset symbolit saa kuolla.

Franz Stock ei ole menneisyyttä. Hänen uskonsa kansojen väliseen ystävyyteen, suvaitsevaisuuteen ja hyväntahtoisuuteen elää edelleen ja toimii esimerkillisenä todisteena. Marraskuussa 2009 aloitettiin autuaaksi julistaminen.

• Flyer (SUOMI) - Franz Stock >>>

Osoitteet

Franz-Stock-Komitee für Deutschland e.V.

Les Amis de Franz Stock (France)